UKK kävelytesti - faktat pöytään

Mainitsin aikaisemmin, että kuntoiluni alkuun suoritin UKK kävelytestin. Vaikka Urkki olikin urheilu- ja erämies, ei minun onneksi tarvinnut lähteä kalaan Tenolle testin suorittaakseni. Yksinkertainen kahden kilometrin kävely urheilukentällä riitti kertomaan missä mennään.

UKK kävelytesti on yksinkertainen tapa mitata kestävyyssuorituskykyä aivan perustasolla. Testi suoritetaan kävelemällä kaksi kilometria mahdollisimman nopeasti. Kävelyaika mitataan. Testitulos lasketaan kahden kilometrin kävelyyn käytetyn ajan, sykkeen, suorittajan painoindeksin sekä iän ja sukupuolen perusteella. Lisätietoa testistä löytyy  UKK instituutin nettisivuilta ja laskentakaava kuntoindeksin laskemiseen löytyy mm. YTHS:n nettisivulta . 

Kuulostaa yksinkertaiselta, joten kokenut kaiken tietää. Testiä varten lainasin mieheni vanhaa sykemittaria ja ihmettelin hetken miten sitä käytetään. Onneksi PT neuvoi ja oli testaajana paikalla. Minun huolekseni jäi käveleminen.

Testissä on tarkoitus kävellä mahdollisimman ripeästi. Tämä siis tarkoittaa sananmukaisesti ripeästi. Ok - tämä nyt ei kuulostanut kovin hankalalta hommalta. Eli baanalle ja vauhtia niin paljon kuin höyrykoneesta lähtee. 

Viuhdoin ja riuhdoin ja puuskutin. Tossu meni kyllä toisen eteen, mutta hengitys kertoi, että liikunnasta oli tullut lintsattua. Syke huiteli jossain taivaissa. Ensimmäisen kilometrin jälkeen mieleeni hiipi selkeä ajatus siitä, että vauhti taisi olla sittenkin liian kova. Mutta kun hommaan oli ryhdytty, loppuun asti tietenkin väännetään. Vauhtini hiipui, mutta sykkeeni ei. 

Kun viipotin maaliviivan yli, sykkeeni läpätti jossain reilussa 170:ssä. Oloni oli sen mukainen. En tuntenut oloani mitenkään tuoreeksi. Ja aikaa olin käyttänyt runsaasti.

Kävelytestin indeksi laskettiin 94. Olin siis periaatteessa keskimääräisessä kunnossa. Mutta jos indeksiluku 100 kuvaisi ikäisteni suorittajien keskiarvoa, olin kuitenkin alle tämän tason. 

Lihaskuntotestini ei paljon parempia viitearvoja antanut. Minuutissa suoritin 16 istumaannousua, 24 kyykkyä, 24 selän ojennusta ja 13 muunneltua punnerrusta. Ylipainoni takasi sen, että jalat olivat saaneet jo voimatreeniä. Yllätyin siitä, että kukkakeppikäsilläni punnerrus sujui kohtuullisesti. Ikätasoisiini suorittajiin verrattaessa suoriuduin lihaskuntotestistä siis kohtuullisen mallikkaasti. Mutta rehellisyyden nimissä. Viitearvot eivät olleet kovin kovia. Tulokset eivät antaneet mitään syytä juhlaan.

Sain PT:ltä hyvän palautteen ja ohjeet miten eri muuttujat vaikuttavat tulokseen. Yksinkertaisesti: minuutti kävelyajasta pois tarkoittaa käytännössä 10 pisteen parannusta indeksiin. Kävelysykkeeseen 20 - 25 lyönnin muutos tuottaisi saman tuloksen. Ja yllätys yllätys: 20 kilon painon pudotus tuottaisi vastaavalla tavalla 10 pisteen parannuksen tulokseen.

Minuutin parannus kävelyaikaan tuntui varsin ylivoimaiselta tehtävältä. Samoin painon pudotus. Mutta elättelin pientä toivoa, että kunnon kohotessa sykearvoihin voisi vaikuttaa. Tai mitä hittoa. Päätin heittäytyä ammattilaisen huomaan ja luottaa PT:n arvioon. Eli tulta päin ja hyvin ohjein harjoittelemaan.

En ole tehnyt kuntoilun aloituksen jälkeen vertailevaa kävelytestiä. Se pitäisi ihan mielenkiinnon vuoksi tehdä. Sen voin kertoa, että painoni on tippunut sitten ensitestin reilun kymmenen kiloa ja kävelemällä sykkettä voi välillä olla vaikea saada nousemaan täysin tasaisilla etapeilla. Joten ainakin itseluottamus on aloituksen jälkeen kasvanut - todennäköisesti kuntokin!