sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Kohti Vierumäki Trail maratonia


Päivän pitkälle lenkille otin mukaan testattavaksi varusteita, jotka olisivat lähdössä mukaan myös Vierumäen polkumaratonille. Perusohjeeksi maratonille yleensä annetaan, ettei mitään uutta varustetta kannata kisaan päälleen ottaa. Uskon kokeneempia mielelläni tässä.

Juoksukengät olen jo ajanut sisään hyvissä ajoin, joten niiden kanssa ei tiedossa ole ongelmia. Aloittelevana "polkujuoksijana" hankin itselleni viime vuonna Salomonin Speedcross 3 juoksukengät ja olen niistä tykännyt todella paljon. Ensimmäisen parin löysin alekorista ja ostin ne kauppasovitustuntuman perusteella tietämättä tohvelista sen enempää. Keväällä ostin sitten jo toisen parin. Tälle reissulle on tarkoitus lähteä ihan vanhimmalla parilla. Hyvää ei tohdi vaihtaa.

Viime syksynä ostin itselleni myös juomarepun. Camelbackin Octane reppuun mahtuu kolme litraa juotavaa ja sopivasti varusteita ja tankattavaa viilekkeiden taskuihin. Kokemus tulee näyttämään, onko koko lopulta sopiva. Toiset tuntuvat suosivan varsin pieniäkin juomavöitä ja reppuja, mutta olen selvästi nainen, joka haluaa kantaa mukanaan vähän enemmän, joten ainakin toistaiseksi tämä on tuntunut sopivalta.

Otin lenkille mukaan siis luottokenkien lisäksi testattavaksi  myös juomarepun ja energiageeliä. En ole aikaisemmin lenkillä geelejä käyttänyt, mutta nyt niihin on viimeistään syytä tutustua. Koska minua on varoiteltu niiden pahimmillaan pistävän pakin sekaisin, kokeilen niitäkin mieluummin vähän etukäteen, kuin vasta itse maratonreissulla.

Kahdenkymmenen kilometrin lenkki meni ihan hyvin, vaikka pelkäsinkin hivenen miten tukkoisten pohkeideni kanssa pärjään. Jalat kyllä muistuttivat itsestään, mutta tilanne ei ollut läheskään niin ikävä, kuin vielä perjantaina. Sykkeiden puolesta lenkki meni tosi hyvin "pitää pystyä puhumaan" - alueella. Toivon hiljaisten vauhtien myös avaavan jalkojen tukoksia.

Repun mukaan otto oli ehdottomasti hyvä juttu. Ainakin olkahihnoja saa tulevina viikkoina vähän säätää, ettei hiertymiä tule kaulan tai solisluiden alueelle. Samoin huomasin tehneeni noviisivirheen juomarakon tankkauksessa. Jätin rakon vähän vajaaksi ja jätin sinne myös ilmaa. Sain sitten kuunnella hölskyvää juomareppua koko lenkin ajan. Ensi kerran lienee parasta täyttää reppu ihan täyteen ja tyhjentää vaikka sitten osa juomasta letkun kautta pois. Tällä tavalla itse juomataskuun ei jää turhaa ilmaa, vaan leili käyttäytyy kuin tyhjiöpakkaus, josta ilmat on imetty pois ja juoman hölskyntä pysyy minimissä.

Geelinkin kanssa meni ihan hyvin. Minua on varoiteltu, että tökötit ovat harvinaisen pahan makuisia, mutta ainakin tämä High5:n appelsiinin makuinen litku maistui ihan hyvälle. Täytyy maistella jatkossa vähän muitakin vaihtoehtoja.

Olen melkomoinen vilukissa, joten yleensä aina laitan lenkille päälle vaatetta enemmän kuin lopulta olisi tarpeellista. Joten vaatepuolta joudun vielä tulevina viikkoina miettimään. Kesäkuun lopulla voi olla kova hellekin. Joten jos näin käy, harkitsen vakavasti elämäni ensimmäisten pitkävartisten kompressiosukkien hankintaa. Saattaisivat nuo auttaa näihin tukkoisiin pohkeisiinkin - ehkä.


2 kommenttia:

  1. Pysyykö noi kengännauhat hyvin kiinni maastossa juostessa? Tsemppiä maratonille!

    VastaaPoista
  2. Saa kyllä, nauhoissa pikakiristys, joka pysyy kyllä kireänä eikä löysty pidemmälläkään lenkillä. Kengännauhojen pään saa piiloon pieneen taskuun, joka löytyy nauhojen alla olevasta läpästä. Ei siis tartu käpyihin ja männynoksiin metsikössäkään. (:

    VastaaPoista