sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Salpaus Rogaining 2015 MTB

Nyt se on koettu. Salpaus Rogaining 2015 on onnellisesti takana. Osallistuimme mieheni kanssa neljän tunnin maastopyöräsarjaan.

Sääennuste ei kovin lämpöisiä kelejä kisaan luvannut. Vettä piti taivaalta tulla kaatamalla koko kisapäivän. Varasimme mukaan siis laajan arsenaalin lämmintä ja sadetta pitävää vaatetta.

Sään haltija oli kuitenkin armollinen. Sade alkoi aamulla, mutta piti taukoa puolesta päivästä eteenpäin aina iltapäivään saakka. Saimme siis polkea reittiä läpi kutakuinkin sateettomassa säässä.

Ensikertalaisina lähdimme tapahtumaan mukaan iloisella kokeilumielellä. Eniten jännitystä tuotti reitin suunnittelut.

Rogaining on siis suunnistusmuoto, jossa annetun ajan puitteissa jokainen joukkue saa kiertää maastoon ripoteltuja rasteja valitsemassaan järjestyksessä. Rastit ovat pisteytettyjä, joten voiton korjaa se joukkue, joka onnistuu keräämään annetun ajan puitteissa eniten pisteitä. Tarkat rastipaikat ja kilpailukartta jaetaan osallistujille noin tunti ennen starttia. Etukäteen reittiä ei siis pääse suunnittelemaan. Onnistuneen reittisuunnitelman tehneet pärjäävät kisassa yleensä parhaiten.


Kartat saatuamme teimme nopean mittakaava-arvion ja päädyimme ajamaan reittiä, joka edestakaisena pääväyliä pitkin oli noin 20 km pituinen. Pääväylältä rastipaikat poikkesivat sitten jonkin verran, joten varauduimme siihen, että reitillä kuluisi koko annettu aika. Laskimme, että onnistumme saalistamaan noin 600 pistettä, jos löydämme kaikki tavoitellut rastit. Teimme myös karkean aikasuunnitelman ja sovimme, minkä rastipisteen jälkeen käännymme takaisin maalialueelle, jos rastien etsimiseen menee arvioitua enemmän aikaa.

Itse kisa meni sitten märissä merkeissä. Onnistuimme noudattamaan tehtyä suunnitelmaa kohtuullisen hyvin. Muutama parantamisen paikka kuitenkin tuli. Yhden rastivälin reittisuunnitelmaa muutimme maastossa, kun muiden suunnistajien tekemä reittivalinta näytti houkuttelevammalta, kuin oma arviomme. No - pieleen meni. Kannoimme sitten polkupyöriä muiden jalkamiesten perässä pari kilometriä umpimetsässä ja mutaisella pellon pientareella. Mutta siitäkin selvittiin.

Yhdellä rastilla olimme jo hyväksyneet ajatuksen ensimmäisestä pummista, kun sitten palatessamme polkupyörien jättöpaikalle törmäsimme rastiin aivan sattumalta.

Vielä ennen maalia ehdimme käydä nappaamassa yhden ylimääräisen lähirastin ja saimme kasaan 630 pistettä. Maaliin ehdimme muutama minuutti ennen määräaikaa, joten suoritus oli tällaisilta vasta-alkajilta varsin kelvollinen. Ei yhtään rastipummia ja reittisuunnitelma onnistui olemaan pituudeltaan ja vaikeudeltaan omaan taitotasoon ja kuntoon nähden erinomainen. Kokonaismittaa reitille tuli lopulta 35,1 km.

Koska vettä oli satanut useampana kisaa edeltävänä päivänä, maasto oli mutainen. Varustauduimme märkään maastoon mm. sadetta pitävillä säärystimillä ja sukkien päälle kenkiin pujotetuilla muovipusseilla. Mies onnistui tällä keinolla pitämään jalat kuivana koko kisan. Omat jalat kastuivat ensimmäisen tunnin jälkeen ja maalissa huomasin muovipussien repeytyneen kengissä. Hyvä ja halpa kikka - kunhan vain muovipussit valitsee vähän kestävämmästä päästä.


Toiseksi viimeiseltä rastilta poistuessamme kaaduin pyörän kanssa lahjakkaasti. Pehmeään mutaan oli mukava pyllähtää. Kotona polkupyörät vaativat täydellisen vesipesun. Ja mutaista pyykkiä sai pyörittää pari koneellista.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti